Sándor Ferenczi

Sándor Ferenczi (vuoteen 1879 Fränkel; 7. heinäkuuta 1873 Miskolc, Itävalta-Unkari – 22. toukokuuta 1933 Budapest, Unkari) oli unkarilainen lääkäri ja psykoanalyytikko, joka teki läheistä yhteistyötä Sigmund Freudin kanssa.

Sándor Ferenczin vanhemmat kustantaja Baruch Fränkel ja Rosa o.s. Eibenschütz olivat puolanjuutalaisia, ja isä unkarilaisti nimensä vuonna 1879 muotoon Bernát Ferenczi. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, ja Sándor kuului nuorimpiin. Isä kuoli varhain ja perhe jäi äidin elätettäväksi.

Sándor Ferenczi opiskeli Budapestin protestanttisessa koulussa ja ylioppilaaksi tultuaan siirtyi Wienin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Valmistuttuaan vuonna 1894 hän työskenteli neurologina Budapestissä. Hän tutustui Sigmund Freudin kirjoituksiin jo ennen kuin tapasi tämän vuonna 1908 ja ryhtyi tämän oppilaaksi. Peter Gayn mukaan Ferenczi kärsi koko ikänsä kyltymättömästä rakkaudenkaipuusta, koska hän oli lapsena jäänyt sisarustensa varjoon, ja hän pyrki tekemään Freudista itselleen isähahmon.

Sándor Ferenczi kuului aikansa tuotteliaimpiin psykoanalyytikkoihin. Hän toimi Kansainvälisen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen (IPV) puheenjohtajana vuodet 1918–1919, ja hän perusti Unkarin Psykoanalyyttisen Yhdistyksen. Ferenczi pyrki kehittämään psykoanalyyttisen terapian tekniikkaa aktiivisempaan suuntaan yhdessä Otto Rankin kanssa, mutta Freud suhtautui varauksellisesti hänen uudistuksiinsa, ja heidän välinsä alkoivat viiletä 1920-luvulla. Lisäksi Ferenczi arvioi mielisairauksien etiologiaa toisin kuin Freud ja piti ulkoisia traumoja ratkaisevina ja tavallaan elvytti viettelyteorian, josta Freud oli luopunut 1890-luvulla.

Ferenczi toimi koulutusanalyytikkona, ja hänen potilaisiinsa kuuluivat muiden muassa Michael Balint, Melanie Klein, Géza Róheim ja Clara Thompson. Jacques Lacanin koulukunta on suhtautunut häneen myötämielisesti, samoin amerikkalaisen suhdepsykoanalyysin () koulukunta. __NOTOC__ Wikipedian tuottama